• Matkalla Tallinnaan? Tässä reittivinkkini vanhankaupungin kirkoista ja uruista.
• Runoilija Anna Haava (1864 - 1957) kuuluu Lydia Koidulan, Viron kansallisrunoilijan manttelinperijöihin. Lue lisää Haava-sivultani tai katso uutinen lokakuussa 2008 ilmestyneestä uudesta Anna Haavan koottujen runojen laitoksesta!
• Kirjailija Jaan Kross (1920 - 2007) oli suuri Suomen ystävä. Krossin suomenkielisiä puheita sekä artikkeleita Jaan Krossista avaat Tuglas-seuran artikkelisivulta. Krossin omaelämänkerrallinen Wikmani poisid (Wikmanin pojat) on saatavana myös filmatisointina (tekstitetty myös suomeksi).
• Säveltäjä Rudolf Tobias (1873 - 1918) on saanut oman museon Hiidenmaan Käinassa.

 < Kesäretkellä Nissin kirkolla. Viron kirkoista avaat erinomaiset esittelyt EKN:n tiekirkkosivuilta.
Tiekirkoissa voi poiketa myös yleisillä kulkuneuvoilla. Tästä avaat tiekirkkohenkisen junakirkkosivun! >

Viron ammattimaisen musiikkielämän tienraivaajiin kuuluu urkuri ja säveltäjä Rudolf Tobias (1873 - 1918). Tobiaksen urkukoraalikokoelma Zwölf Choralvorspiele (ERES Edition) on edustava kokonaisuus, jossa yhdistyvät erilaiset urkukoraaliperinteet ja persoonallinen ilmaisu. Vaikka 12 koraalialkusoittoa viittaa nimenä vain yhteen urkukoraalin funktioon, Tobiaksen koraalit ovat samalla itsenäisiä ja usein laajamuotoisia. Niistä suurin osa on sävelletty suomalaisessakin virsikirjassa edelleen laulettaviin virsiin. Ines Maidre on levyttänyt Tobiaksen koraalit sekä muutaman muun säilyneen urkuteoksen ja tarjoaa kotisivullaan pari kolme ääninäytettä levyn sävellyksistä. (Levytys ja nuotit ovat kätevästi hankittavissa Tallinnan vanhan kaupungin sydämessä sijaitsevasta musiikkikaupasta Nunne ja Pikk -katujen kulmauksesta.) Artur Kapp (1878 - 1952) on Kappin muusikkosuvun ehkä tunnetuin edustaja, säveltäjä, urkuri ja  pedagogi, jonka muistoa vaalii oma yhdistys. Kappin urkutuotantoon kuuluu mm. kaksi urkukonserttoa (uruille ja orkesterille), kaksi urkusonaattia ja myös kamarimusiikkia, jossa urut kuuluvat soitinkokoonpanoon. Vuonna 1932 sävelletyt neljä urkukoraalia (Vier Choralvorspiele, ERES 2761) ovat syvällisiä meditaatioita, joissa on poikkeuksellista harmonian eksperessiivisyyttä ja samalla kontrapunktista sommittelua. - näyte - (Pille Metsson soittaa Kappin kotikirkon, Suure-Jaanin (kuva kesältä 2009) Kriisa-urkuja vuodelta 1937 levyllä Artur Kapp: Oreli- ja Kammermuusikat, ERES-cd 32) Nuorena kuollut Peeter Süda (1883 - 1920) toimi Tallinnassa vuodesta 1912 urkurina, säveltäjänä ja pedagogina. Südan valitettavan vähälukuiset sävellykset kuuluvat yhä virolaisten urkuteosten soitetuimpiin (kuten Ave Maria). Ines Maidre on vastikään levyttänyt Südan urkuteokset pääosin Tallinnan tuomiokirkon Ladegast-Sauer -uruilla. Tallinnan tuomiokirkon urkuri Ene Salumäe soitti Südan Pastoralen konsertissaan Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. Kansansävelmät ovat aina antaneet vaikutteita virolaiseen musiikkiin, myös urkumusiikkiin. Niinpä Südan Pastoralekin pohjautuu kansanlauluun Saarenmaalta, josta säveltäjä oli syntyisin. Sävelmä esitellään ensin jalkiosoolona: - näyte - Duurinen sävelmä kääntyy seuraavaksi molliin: - näyte - Lyhyen kehittelyn jälkeen päätaite palaa diskanttiobligaton kera: - näyte - Priit Ardna (1892 - 1981), urkuri, säveltäjä ja kapellimestari, muutti neuvostomiehityksen jaloista syksyllä 1944 pakolaiseksi Ruotsiin. Värikkäistä improvisaatioistaan tunnettu Ardna sävelsi optimistisen koraalifantasian Eks mu kohus tänu teha (Enkö Herraa Jumalaani) jo pakolaisleirillä Gotlannissa lokakuussa -44. Ene Salumäe soitti Ardnan fantasian konserttinsa päätösnumerona Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. - näyte - Priit Ardna oli ennen toista maailmansotaa Viljannin Paavalinkirkon urkuri. Samoja Knauff (tai Knauf) -urkuja (1860-luvulta) sain soittaa toukokuussa 2004. Alfred Karindi (1901 - 1969) edustaa sukupolvea, josta moni sai kokea maastakarkotuksen mutta myös maineenpalautuksen. Ahkerasti myös uruille säveltäneen Karindin "hitteihin" kuuluu Berceuse vuonna 1944 sävelletystä urkusonaatista n:o 3 (juk. ERES). Vuonna 2005 edesmennyt Rolf Uusväli soittaa tässä Tarton Vanemuise-konserttisalin urkuja (Forte FD 0002/2).

Edgar Arro (1911 - 1978) oli virolaiseen tapaan monialainen urkuri, säveltäjä ja pedagogi. Arron erityisen kiinnostuksen kohde olivat kansansävelmät, laulut ja soitteet, joita hän sovitti uruille kymmenittäin. (Voit lukea tästä lisää omalta Arro-sivultani, jolta löydät myös näytteitä.) Helsingin tuomiokirkon konsertissaan elokuussa 2006 Ene Salumäe soitti Arron sävellyksen Mõtisklus (Mietiskely tai Meditaatio), joka lienee julkaisematon. Sen sijaan Arron kansanlaulusovitukset on julkaistu kuten myös urkusonaatti, sarja Viisi kontrastia sekä urkukoraali O Haupt, voll Blut und Wunden. Sekä Edgar Arro että Hugo Lepnurm soittivat usein Estonia-konserttisalin urkuja. Niiden ääressä Arro ilmeisesti loi monet kansansävelmäsovituksistaan. (Kuva Lepnurm 90 -muistokonsertista lokakuulta 2004.) Hugo Lepnurm (1914 - 1999) tuli suomalaisille tutuksi 1970-luvulla Lahden kansainvälisen urkuviikon vierailijana. Suomessa Lepnurm vieraili ensi kertaa jo vuonna 1932. Hän kertoo muistelmissaan kuulleensa tuolloin prof. Ilmari Krohnin musiikinteorian luennon, tutustuneensa Helsingin Kallion kirkon uusiin (edellisiin) urkuihin ja ihastelleensa prof. Elis Mårtensonin esitystä Bachin Passacagliasta Johanneksen kirkossa. Lepnurm oli arvostettu pedagogi, vaikka olikin sodan jälkeen usein valtaa pitävien tahojen pannassa. Lepnurm palasi oman tien kulkijanakin aina myös takaisin kulttuurielämän huipulle. Vielä normaalissa eläkeiässä hän kantoi merkittävän vastuun myös Tallinnan teologisen instituutin kirkkomusiikin kouluttajana. Säveltäjänä Lepnurm saattoi valitella, ettei toiminta esiintyvänä taiteilijana ja pedagogina antanut tilaa opiskella säveltämisen uusia virtauksia. Perinteisen sävelkielen käyttäjänä hän kuitenkin loi persoonallisen tuotannon, jonka aikajänne on melkoinen. Viimeiset teokset syntyivät yli 80 vuoden iässä 1990-luvulla, jolloin hän myös viimeisteli syksyllä 2009 julkaistun urkukoraalikokoelman Koraalieelmängud. Lepnurmen Toccata kuten Tallinnan tuomiokirkon urkujen restauroinnin valmistumisen juhlakonserttiin vuonna 1998 sävelletty Ouverture on niin ikään julkaistu (ERES). Uusklassinen, musikanttinen Toccata on sävelletty jo vuonna 1943 Lepnurmen palvellessa virolaisista taiteilijoista kootussa armeijan yksikössä Jaroslavlissa. Painetun nuotin ensimmäinen sivu löytyy esimerkkinä ERES-kustantamon nettisivulta. Seuraava ääninäyte on Ene Salumäen konsertista Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2006. - näyte - Ester Mägi (synt. 1922) on Viron säveltaiteen "First Lady". Mägi on kirjoittanut uruille mm. soolosoittimena ja kamarimusiikkipartnerina. Konsertto uruille ja cembalolle kuultiin viimeksi Suomessa kesällä 2008, jolloin sen esittivät Helsingin urkukesän konsertissa Vanhassa kirkossa Ene Salumäe ja Ene Nael. Prelüüd koraaliga (Preludi ja koraali) on julkaistu vuonna 1993 ja myös levytetty. Myös uruille sävelletyt Kyrie ja Gloria on painettu. Netistä löytyy myös ääninäytteitä Ester Mäen sävelkielestä. Anti Marguste (synt. 1931) on reheväksi humoristiksikin luonnehdittu tuottelias säveltäjä. Ines Maidre on levyttänyt kokonaisen cd:n Margusten urkuteoksia. Arvo Pärt (synt. 1935) lienee tällä hetkellä Viron tunnetuin säveltäjä. Pärtin runsaaseen kirkkomusiikkituotantoon kuuluu urkumessu Annum per Annum vuodelta 1980. Myös Pärtille omistetulle nettisivustolle on koottu aineistoa teoksista, ääniesimerkkejä, konserttikalenteri jne. Erkki-Sven Tüür (synt. 1959) on esittelysivumme kuopus. Tüürin Spectrum I (1989) on jo klassikko lajissaan (julk. ERES). Ene Salumäe soitti teoksen elokuussa 2006 Helsingin tuomiokirkossa. - näyte -